Istun junassa PC-paikalla. Ympärilläni tusinalla ihmisiä on läppäri auki. Junamatka sujuu rattoisasti, kun mokkulan ihmeiden avulla voin surffailla lähes koko kahden tunnin ajan netissä. En varmastikaan ole ainut netissä olija. Puhelin odottaa laukussa kuulokkeineen. Moni kanssamatkustaja käyttääkin luppoaikaansa soittamalla rästiin jääneitä puheluita. Soittamisen lisäksi kännykälläkin pääsee nettiin, ja voi kuunnella radiota.
Mietin vain ilmassa olevan säteily määrää. Sitä aiheuttavat matkapuhelimet (joita on viisi miljoona Suomessakin), langaton nettiyhteys, radio, televisio, you name it! Junan nopeus on 160 km/h luokkaa, ja silti pääsen lukemaan sähköpostini. Paksujen betoniseinien sisällä kerrostalon alakerrassa tai koulussa viestit tulevat perille, puhelut yhdistyvät ja radio kuuluu särisemättä. Eikä säteily tule vain kännykkään/tietokoneeseen päin, vaan puhelin lähettää viestin ja puheen takaisin, ja tietokone siirtää dataa molempiin suuntiin.
Kaikki tämähän on itsestään selvyyttä – mutta oletko tullut ajatelleeksi sitä? Tuleeko se mieleen illalla kun asetat herätyksen puhelimeesi ja jätät puhelimen kätesi ulottuville. Jos säteily läpäisee paksut seinät ja kulkee kilometrien matkat, niin kyllä se läpäisee kehosikin, myös pääkoppasi.
Moni ei tästä piittaa, eihän säteilyllä ole vaikutuksia. Minusta säteily päinvastoin on vaikuttavaa! Sillä voidaan tuhota syöpäkasvaimia, ja röntgen-hoitajien tulee suojautua liialliselta altistumiselta säteilylle. Vähän väliä julkaistaan tutkimuksia säteilyn haittavaikutuksista, mutta perään tulee (Nokian tai jonkin muun siitä hyötyvän sponsoroima) tutkimus, joka kumoaa väitteet. Toisaalta, vaikutusten laajuus näkyy vasta vuosikymmenien viiveellä, ja me olemme k o e h e n k i l ö i n ä.
En todellakaan tiedä mitä asialle pitäisi tehdä, siis yksilöinä. Yhteiskunta ja yksittäiset henkilöt yhtä lailla ovat riippuvaisia teknologiasta, joka tarvitsee säteilyä. Tutkimusta tällä saralla pitäisi tukea, mutta rooli siinä on lähinnä valtiolla. Mutten kuitenkaan tieten tahtoen nukkuisi kännykkä kainalossa, en pitäisi sitä (MIEHET!) housujeni taskussa, enkä muutenkaan koko ajan lähellä itseäni. Hands free –kuulokkeet eivät vain ehkäise liikenneonnettomuuksia, vaan pitävät säteilyn kauempana arvokkaasta päästämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti