Minusta tämä Suomea kohuttanut "valelääkäri-jupakka" on aivan mainio! Siis kelatkaa nyt kaikki; tyyppi ilmoittautuu terveyskeskukseen, että voisi toimia lääkärinä, tai lääkäriharjoittelijana siis, - ja kyseenalaistamatta hänelle tarjotaan pesti.
Asiaa voisi lähestyä monelta kantilta. Yksi, joka juuri pälkähti mieleeni, on muunnelma suomalaisten "titteli-arvostuksesta". Ei vain tavallinen kansa kumarra tohtoreita, vaan myös akateemiset itse. Eihän lääkäreille tullut mieleenkään, että kukaan tekeytyisi lääkäriksi, tai lääkäriopiskelijaksi. Ammatin arvostus on kova, koulutus vaativa... - ei ollut mahdollista ajatellakaan, että sitä ryhdyttäisiin halventamaan tuolla tavoin. Me -henki luodaan opiskeluvaiheessa; opiskelijat valikoituvat tiukan seulan läpi, heille opetetaan lääkärin tehtäviä - oppeja, joita muualta ei voi saada - heillä tulee olemaan valtaa ihmisiin. Valtaa parantaa (tai jättää parantamatta), mutta nimenomaan asiantuntijavaltaa. Miten joku, joka ei ole kasvanut ja kouluttautunut tälläisessä lääkisyhteisössä, voisi omata lääkärin identiteetin?!?
Toki yhdyn muihinkin yleisiin mielipiteisiin. Vääriä diagnoseja ei ole ainakaan tullut ilmi ja asiakkat pitivät hänestä. Mietityttää, että onko yleislääkärillä tärkeintä diplomi vai oikeat taidot ja nimenomaan sosiaaliset taidot. Suuresti huvittaa myös kansalaiset, jotka ovat osoittamassa sormella syyllistä tapahtumaan - mistä vahingosta valelääkärin päätä oikein vaaditaan vadille?
En itse näe aiheelliseksi lähteä etsimään syyllistä. Tottakai tulevaisuuden varalle on hyvä tehdä parannuksia, mutta tämä nyt oli tapahtuakseen, enkä lähtisi syyttämään vaikkapa esimiestä asiasta. Joka tapauksessa, miettikää tilannetta; valelääkäri kuuntelemassa ihmisten huolia ja antamassa perusjärjen mukaisia ohjeita perusongelmiin; arvailuja ja arvan heittoa. Niitähän sieltä arvauskeskuksesta kuitenkin saa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti